Viisi hyvää syytä lomailla kylpylässä

Useimmilla meillä on monia hyviä syitä lomailla kylpylässä. Haemme lievitystä stressiiin, panostamme kuntoiluun tai vain hemmottelemme itseämme.

Vähennä stressiä

Kylpylälomalla arjen tylsät rutiinit ja stressaava elämäntapa unohtuu. Tilalle saat energisen ja kiireettömän tunteen - mieli ja ruumis rentoutuu keräten positiivista energiaa.

Puhdistaudu sisäisesti ja ulkoisesti

Terveellinen ruokavalio, runsas veden juominen, hieronta ja kosmeettiset hoidot puhdistavat poistavat kuona-aineita niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Terveyttä kylpylästä

Kylpylähoidot edistävät terveyttä. Lämpö-, vesi-, ja vartaloterapiat yhdistettynä klassiseen hierontaa parantavat verenkiertoa ja alentavat verenpainetta. Saunan renouttavat ja hengistystä parantavat vaikutukset täydentävät kokonaisuutta.

Vietä omaa aikaa rakkaasi kanssa

Laatuaika ystävien ja perheen kanssa kiireettömässä ympäristössä lisää yhteenkuuluvuutta ja lähentää läheisiä toisiinsa.

Opi jotain uutta

Rahoittuminen ja puhdistautuminen kiireettömässä ympäristössä niiden kanssa joita rakasta antaa sinulle mahdollisuuden tutkia myös itseäsi. Voit oppia uutta itsestäsi, kehotstasi ja ystävyydestä. Terapeutit neuvovat ja antavat vinkkejä hyvinvointisi edistämiseen.

GoSpa
Juha Leppä

Kuntoutuksen käypä hoito

http://kutke.blogspot.com/2012/04/kuntoutuksen-kaypa-hoito.html

Duodecim-seura ja Kela ovat tehneet maaliskuussa kolmivuotisen (2012-2015) sopimuksen kuntoutusta koskevan tiedon saattamisesta ajan tasalle eri sairauksien ja vammojen hoidosta annetuissa Käypä hoito –suosituksissa.

 Hankkeen tavoitteena on kehittää menettelytavat, joilla varmistetaan kuntoutuksen asema osana hoitosuosituksia.

Kelan ja Duodecimin yhteistyöhanke nostaa pöydälle kuntoutuksen substanssiasiat. Tarkoituksena on esittää suosituksia kuntoutuksesta, ei niinkään luetella kaikkia käytössä olevia vaihtoehtoja.

Käypä hoito –työryhmien työskentelyssä kuntoutuksen näkökulmaa on jo ryhdytty ottamaan huomioon. Jatkossa tulisi varmistaa, että suositusten valmisteluprosessissa kuntoutusnäkökulma otetaan huomioon systemaattisesti ja että valmistelussa hyödynnetään moniammatillista asiantuntijuutta.

Kolmen vuoden yhteistyö voi olla ohimenevä henkäys, suuren muutoksen alku tai jotain siltä väliltä. Kuntoutuksen näkökulmasta voisi tietysti toivoa, että Kela olisi tarjoamassa moniammatillisuutta ja monitieteisyyttä, jota ilman kuntoutuksesta ei voi puhuakaan. Kelan kuntoutusryhmän kja tutkimusosasto päälliköt ovat hankkeen ohjausryhmässä ja asiantuntijaryhmässä.

Käypä hoito –suosituksia tehdään sovituin menettelytavoin. Vastuu on erikoislääkäriyhdistyksillä, Duodecimiin Käypä hoito toimitus päätoimisine ja osa-aikaisine työntekijöineen (kolmisen kymmentä kaikkineen) ja peräti 700 vapaaehtoisen voimin jatkaa suositusten tekemistä hyväksi osoittautuneeseen tapaan.

Kutkelaisia (Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhditys ry (www.kutke.fi) on varmasti myös useita järjestelmässä sisällä tai mahdollisuudessa siihen vaikuttaa. Kela on vahvasti asettunut ICF:n käytön laajentamisen puolelle. THL:n Toimia-hankkeen uskotaan myös kytkeytyvän tähän prosessiin.

Blogi kokonaisuudessaan nähtvissä ylälinkistä. Itse toimin Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistyksen hallituksessa ja Tiedostus- ja koulutustoiminkunnan puheenjohtajan.

Juha Leppä
Solaris Kuntoutus
juha.leppa@solariskylpylat.fi
Päiväkumpu - Summassaari - Rauhalahti

 

Laihduttamisen 10 käskyä

1. Unohda helpot ratkaisut. Ei ole oikotietä onneen. Hyvät lisäravinteet auttavat laihduttamisessa välillä jopa huomattavasti, mutta niiden lisäksi pitää myös syödä oikein ja harrastaa vähintään hyötyliikuntaa.


2. Tarkkaile mitä syöt. Pidä vaikka kirjaa syömisistäsi viikon verran ja tarkastele mitä olisi korjattavana. Lätki makroravinteet, joita ovat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat esim. Excel-taulukkoon ja laske viikon kalorit sekä ravintoainesuhteet. Itse olen painellut menemään suhteilla p30/hh40/r30 eli makroravinteiden prosentuaalinen jakautuminen päivän kokonaiskaloreista. 30% kok.kaloreista tulee proteiineista 40%hiilihydraateista ja 30% rasvoista

3. lisää liikuntaa. Aamuaerobista pidetään yleensä hyvänä ajankohtana rasvanpolttoa ajatellen. Eli ennen aamiasta lenkille mars. Miksi aamulla? kroppa on tyhjä hiilhydraateista, jotka ovat elimistön ensisijaista energiaa ja näin pakotat elimistön käyttämään rasvaa energianlähteenä.

4. Syö oikein. Vältä huonoja rasvoja jotka ovat eläinrasvoja (voi, rasvainen liha,...). Älä kuitenkaan jätä rasvoja kokonaan pois vaan huolehdi hyvien rasvojen saannista. Kerta- ja monityydyttymättömät rasvat ovat näitä. Tällaisia rasvoja saat mm. rypsiöljystä, kalaöljystä ja oliiviöljystä. Muista kuitenkin, että 1g öljyä sisältää 9kcal!.

Aamiainen on Päivän tärkein ateria, tällöin pitää syödä reippaasti pitkiä hiilihydratteja (esim. kaurapuuro, ruisleipä) ja proteiinia (vaikkapa maitorahkaa). Proteiinia kannattaa nappailla jokaisella aterialla 30g>. Rasvaa ei aamiaisella välttämättä tarvitse. Palautumisjuomaan (sisältää nopeaa hiilihydraattia kuten malto ja hera proteiinia sekä mahdollisesti kreatiinia) ei myöskään kannata rasvaa lätkiä. Vältä nopeita hiilihydraatteja kuin ruttoa. Ainoa paikka missä ne on kohdallaan on palautumisjuoma. Nopeilla hiilareilla mm.sokeria (lue:karkit ja vaalea vaalealeipä pois!). Nopeat hiilihydraatit, kun nostavat elimistön insuliinitasoja huimasti ja tästä aiheutuu se, että elimistö ottaa ravintoa isolla kädellä vastaan --> läskiä. Pääsääntönä makroravinteista se, että hiilarit aamulla ja rasvat illalla. Proteiinia voikin sitten tunkea joka väliin . Nyt varmaan ymmärrät, että ei ole aivan sama mistä ne kalorit ottaa vaan tuotakin kannattaa tarkkailla.

5. Syö riittävästi. Luit aivan oikein! eli syö monta ateriaa päivässä ja riittävän paljon kaloreita. Nälkäkuurilla elimistö lyö aineenvaihdunnan tukkoon ja painon pudotus tulee hankalaksi. Elimistö tulkitsee niukan ravinnon hätätilaksi ja tällä tavalla koittaa pitää läskeistä kiinni kaikin keinoin.

Paljonko kaloreita sitten pitää syödä päivässä? Sitä on vaikeaa määritellä kenellekkään tietämättä liikunnasta, työstä, ravinnosta.. Eli sitä pitää itse tutkiskella. Tavalliselle pulliaiselle, joka käy kolmisen kertaa viikossa punttaamassa antaisin ohjenuoraksi ~2500kcal/d, josta sitten voi tiputtaa tarvittaessa vielä pois. Kolmen tunnin välein kannattaa pyrkiä syömään. Henk.koht. olen syönyt vaikka ei ole ollut edes nälkä. Tällä tavalla verensokeritaso pysyy tasaisena jatkuvasti eikä ns. mässykohtauksia tule niin helposti.

6. Cheattipäivä. Tällaisella päivällä tarkoitetaan päivää, jolloin ei kaloreita tarkkailla. Tälla tavalla boostataan aineenvaihduntaa eli koitetaan estää säästöliekille siirtymistä. jotkut pitää tällaisen päivän kerran viikkoon toiset harvemmin. Varsinkin pitkän dietin ollessa kyseessä, pitäisin näitä päiviä. Tällaisilla päivillä annetaan myös vähän lepoa päälle. Helpottaa hieman tuota vanteen kiristymistä otsan ympärille. Huomaa nyt kuitenkin, että tässäkin päivässä pitää pitää järki mukana ei todellakaan ole järkevää vetää kahta perhepizzaa ja 300g sipsejä jotka huuhdotaan alas 3l cokisella.

7. Vitamiinien saanti pitää dietillä turvata. Kehon vastustuskyky on melkoisen heikko dietillä, joten ota vitamiinit vaikka purkista jos niiden saanti tuntuu olevan turhan vaikeaa tavallisesta ravinnosta.

8. lisäravinteita voi naukkailla dietillä riittävän proteiinin tarpeen saavuttamiseksi. Muista kuitenkin, että lisäravinne on lisäravinne se ei korvaa tavallista ateriaa. Se ei sisällä vitamiineja, hivenaineita, kuituja, jne. Eli koita mielummin syödä kunnon ruokaa!

9. Näillä ohjeilla luulisi painon lähtevän laskuun. Alussa vauhti voi olla huimaa, johtuen nesteen poistumisesta. Painon putominen hidastuu kyllä ja tässä kohtaa pitää vaan malttaa, jotta niistä lihoista jäisi edes rippeet. Jos paino ei ala viikossa yhtään putoamaan niin tarkista kalorit.

10. Alussa on varmasti hankalaa laskea noita makroravintoaineita ja ynnäillä kaloreita. Homma kuitenkin muuttuu helpommaksi jatkuvasti, koska tieto eri raaka-aineiden kaloreista ja p/hh/r (proteiini/hiilihydraatti/rasva) suhteista lisääntyy. Helpoin tapa on ehkä rakennella tietynlainen ruokavaliorunko päivälle. Eli Syö joka päivä esim. saman aamiaisen välipalan/lounaan ja vaikka päivälliselle jättää varaa hieman vaihtelulle jne.

Lähde: http://www.laihduttaminen.info/laihduttamisen-10-kaskya.html

Syö terveellisesti ja nauti elämästä !

Syö terveellisesti - kokonaisuus ratkaisee

Terveys ja ruoka kulkevat käsi kädessä. Ruokavalion monipuolisuus ja energiatarpeen huomioonottaminen aterioissa ja välipaloissa on kaiken perusta. Ei kannata lähteä yhden totuuden perään vaan pyrkiä hallitsemaan kokonaisuutta – omaa elämää vaihtuvine tarpeineen. Seuraavaksi otteita Suomen Sydänliitto ry sivuilta. http://www.sydanliitto.fi/terveellinen-ruokavalio

Kasvikset
Kasviksiksi luetaan vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät. Kasvikset ovat yksi terveellisen ruokavalion kulmakivistä.

Kasvikset sisältävät runsaasti suojaravintoaineita, mutta vain vähän energiaa. Tämän takia ne ovat tärkeitä elimistön toiminnalle ja avuksi painonhallinnassa. Terveyden kannalta on parasta syödä kasviksia monipuolisesti. Kasvisten käyttöä voi lisätä ottamalla kasvikset osaksi jokaista ateriaa.

Tarpeeksi päivässä

Suomalaisen syövät kasviksia monipuolisesti, mutta suosituksiin nähden liian vähän. Miehet syövät kasviksia keskimäärin 270 g ja naiset 349 g vuorokaudessa. Kasviksia suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä. Tähän määrään ei lasketa perunaa eikä mehuja. Puoli kiloa kasviksia päivässä saadaan kuudesta, oman kämmenen kokoisesta annoksesta. Lapselle suositellaan vähintään viittä, oman kämmenen kokoista annosta päivässä.

Suojaravintoaineita

Kasvikset sisältävät runsaasti suojaravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Suojaravintoaineet ovat välttämättömiä ihmisen normaalille kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi kasvisten suojaravintoaineet auttavat parantamaan vastustuskykyä.

Vähän energiaa

Kasvikset ovat apuväline painonhallintaan: Kevennät niillä ruokavaliota, sillä kasvikset sisältävät vain vähän energiaa, merkityksettömän määrän rasvaa, eivätkö yhtään suolaa tai kolesterolia. Kasvikset sisältävät kuitua ja vettä, jotka täyttävät vatsaa ja antavat kylläisyyden tunteen.

Ehkäisevät sairauksia

Kasvisten terveysvaikutukset tunnetaan hyvin. Runsas kasvisten käyttö muun muassa pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksien, aikuistyypin diabetekseen, sekä eräisiin syöpiin. Kasvikset, osana terveellistä ruokavaliota ja muita terveitä elintapoja auttavat myös hallitsemaan ja alentamaan sekä verenpainetta.

Kuitu pienentää veren kolesterolipitoisuutta, edistää vatsan toimintaa, tasapainottaa verensokeria ja auttaa painonhallinnassa.

Kuitua saadaan vain kasvikunnan tuotteista. Ne ovat ravinnon imeytymättömiä hiilihydraatteja, tai niiden kaltaisia aineita. Kuidut voidaan jakaa liukoiseen ja liukenemattomaan kuituun. Kaikista kasvikunnan tuotteista saadaan molempia kuituja, mutta eri suhteessa.


Kuitua

Kuidun saantisuositus on naisilla vähintään 25 g ja miehillä vähintään 35 g. Lapsille ei ole omaa saantisuositusta. Leikki-iästä lähtien kuidun määrää voi pikku hiljaa lisätä siten, että murrosiässä kuidun määrä saavuttaa aikuisille suositellun tason.
Suomalaiset saavat ruoasta liian vähän kuitua, keskimäärin 21 g päivässä. Viljavalmisteet ja erityisesti ruisleipä ovat suomalaisten merkittävin kuidun lähde.

Kuidun terveysvaikutukset

Alentaa kolesterolia

Liukoinen kuitu pienentää veren kolesterolipitoisuutta. Se sitoo ruoan mukana tulevaa kolesterolia ja elimistön tuottamia, kolesterolin muodostamiseen tarvittavia sappihappoja ohutsuolessa. Kuituun sitoutunut kolesteroli kulkeutuu pois elimistöstä ulosteen mukana.

Edistää sydänterveyttä

Runsas kuidun saanti vähentää sepeltaudin vaaraa ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta. Ravintokuidulla voi olla myös syöpää estäviä ominaisuuksia.
Edistää vatsan toimintaa ja tasapainottaa verensokeria
Liukenematon kuitu edistää vatsan toimintaa, sillä se lisää ulostemassaa. Lisäksi kuitu tasapainottaa ravinnon imeytymistä pitemmälle aikavälille ja näin verensokerin nousu on hitaampaa.

Auttaa painonhallinnassa

Kuitu täyttää vatsaa ja lisää kylläisyydentunnetta. Riittävä kuidunsaanti turvataan lisäämällä ruokavalioon monipuolisesti kasviksia ja täysjyvätuotteita. Kuitupitoisen ravinnon terveysvaikutukset eivät rajoitus kuidun terveysvaikutuksiin, sillä kuitupitoinen ruoka sisältää myös runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidentteja.

Rasvan laatu kohdalleen

Rasvoja on kahta laatua: kovaa eli tyydyttynyttä rasvaa, sekä pehmeää eli tyydyttymätöntä rasvaa. Pehmeää rasvaa on hyvä saada terveyden kannalta riittävästi. Rasvan laatu on ruokavalion tärkein veren kolesterolipitoisuuteen vaikuttava tekijä.
Suositusten mukaan rasvojen kokonaismäärästä tulisi olla 2/3 pehmeää ja enintään 1/3 kovaa rasvaa. Kokonaisuudessaan rasvaa tulisi olla 25-35 % päivittäisestä energiasta. Suomalaiset saavat keskimäärin ruokavaliostaan suositeltua enemmän kovaa ja vähemmän pehmeää rasvaa.

Miten vähentää kovan rasvan saantia?

Oleellista on vaihtaa kovaa rasvaa sisältävät leipärasvat pehmeisiin ja valita vähärasvaisia elintarvikkeita. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota sellaisten elintarvikkeiden rasvan määrään, joita syödään usein.

Kovan ja pehmeän rasvan terveysvaikutukset

Pehmeä rasva sisältää välttämättömiä rasvahappoja, joita ihmisen elimistö ei kykene itse valmistamaan sekä rasvaliukoisia vitamiineja. Pehmeä rasva pienentää veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta ja parantaa HDL/LDL-kolesterolisuhdetta. Lisäksi se saattaa parantaa insuliiniherkkyyttä eli sokeriaineenvaihduntaa.

Kalarasvassa ja esimerkiksi rypsiöljyssä on runsaasti pitkäketjuisia, useita kaksoissidoksia sisältäviä rasvahappoja (eli omega-3-rasvahappoja), joita ei juurikaan ole muissa ruoka-aineissa. Kalarasva pienentää veren triglyseridiarvoja. Se vaikuttaa myös suotuisasti veren hyytymistekijöihin ja sitä kautta vähentää veritulpan (sydäninfarktin) vaaraa.

Jos ruokavalio sisältää liikaa kovaa rasvaa, veren kolesterolipitoisuus (erityisesti "paha" LDL -kolesterolipitoisuus) nousee. Kova rasva heikentää kolesterolin poistumista verenkierrosta maksaan, josta kolesteroli voitaisiin edelleen prosessoida ulos elimistöstä. Runsas rasvan määrä ruokavaliossa edistää myös kolesterolin imeytymistä elimistöön, ja siten osaltaan nostaa kolesterolin määrää.

Kovaksi rasvaksi luokitellaan myös transrasva, joka suurentaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää HDL-kolesterolipitoisuutta. Suomessa transrasvoja saadaan vain vähän (alle 1 g/päivä) suhteessa tyydyttyneeseen rasvaan (noin 30 g/päivä).

Nautintoaineet

Nautintoaineet tuottavat nimensä mukaisesti mielihyvää ja liittyvät usein sosiaalisiin
tilanteiseen. Elimistölle välttämättömiä ravintoaineita niissä on niukasti tai ei ollenkaan.
Kahvin, teen ja eräiden virvoitusjuomien kofeiini saattaa aiheuttaa suurina määrinä rytmihäiriöitä ja ärtyneisyyttä. Suodattamattoman kahvin kafestoli puolestaan suurentaa veren kolesterolipitoisuutta. Virvoitusjuomien ja alkoholin suuri energiamäärä voi vaikeuttaa painonhallintaa. Nautintoaineiden käytössä on syytä noudattaa kohtuullisuutta.

Lähde: Suomen Sydänliitto ry

Sauvakävely sopii kaikille!

Sauvakävely on kaikille sopiva kuntoilumuoto, joka harrastaminen on helppo aloittaa. Reippailla voi niin kuntopoluilla, metsissä, lumessa kuin asfaltillakin.

Sauvakävelyssä jokainen saa etsiä itselleen sopivan vauhdin ja tehon. Laji on pääasiassa kestävyysharjoittelua, joka lisää aerobista kuntoa monipuolisella ja mukavalla tavalla - jokaisen harrastajan omista lähtökohdista käsin.

Harrastuksen alkuun pääsee helpoimmin tutustumalla sauvakävelyn tekniikkaan ja välineisiin. Virheellinen tekniikka saattaa kipeyttää lihakset ja viedä motivaation jo alkumetreillä. Oikeita niksejä seuraamalla taas kävely on hauskaa, helppoa ja tehokasta.

Sauvojen valinta

Sauvojen valinnassa kannattaa kysyä asiantuntevan myyjän neuvoa.Sopivan kävelysauvan valintaan vaikuttavat henkilön pituus, käsien ja jalkojen mittasuhteet sekä sauvakävelykokemus.

Käsihihna
Sauvojen käsihihnoilla on iso merkitys kävelymukavuuteen ja tehoon. Hihnan tulee tukea kättä ja tuntua miellyttävältä. Se ei saa hiertää eikä puristaa. Hyvä hihna on säädettävä, pesuun irrotettava ja valmistettu kestävästä materiaalista.

Piikki
Kävelysauvassa on piikki, jota käytetään lenkkeillessä pehmeässä maastossa, lumessa tai jäällä. Hyvin muotoiltu piikkiosa iskeytyy maahan oikeassa kulmassa eikä lipsu. Asfaltilla ja muilla kovemmilla alustoilla käveltäessä tarvitaan asfalttitassu, joka vaimentaa tärähdyksen.

Kävelysauvan pituus
Sauvan sopivan pituuden saa selville kertomalla oman pituutensa 0,68:lla. Tavalliselle kuntoilijalle hyvä nyrkkisääntö on, että kyynärpään tulisi muodostaa 90 asteen kulma sauvan ollessa rentona kädessä. Kokeneempi harrastaja voi valita hieman pidemmänkin sauvan.

Esimerkkejä sopivista pituuksista:

• Henkilö 160 cm - sauva 110 cm
• Henkilö 170 cm - sauva 115 cm
• Henkilö 180 cm - sauva 120 cm

Sauvakävelyn tekniikka

On tärkeää hallita oikea kävelytekniikka, jotta lihakset toimivat tasapainosesti ja nivelet rasittuvat mahdollisimman vähän. Oikeiden niksien avulla kävelystä myös nauttii eniten ja saa irti parhaimmat tehot.

Sauvakävelylenkki kannattaa aloittaa roikottamalla ensin sauvoja rennosti ja hakemalla luonnollista kävelyrytmiä. Kun rytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse.

Oikea kävelyasento ja sauvojen liike

• Ylävartalo on hieman etuviistossa, hartiat rentoina alhaalla ja keskivartalon lihakset aktiivisina (napa selkärankaan).
• Polvet ja varpaat osoittavat eteenpäin.
• Sauvat eivät tule liikaa eteen. Käsi kulkee eteen ja ylös nyrkki edellä, sauva seuraa perässä.
• Sauva osuu maahan vastakkaisen jalan kantapään taakse.
• Sauvoihin ei nojata, vaan niillä vauhditetaan suoritusta.
• Sauvoja pidetään rennosti, sormia puristamatta. Irrota sormesi sauvasta aina taakse suuntautuvan työnnön aikana.
• Sauvat pidetään lähellä vartaloa. Ne liikkuvat suoraan eteen ja taakse, ilman sivusuuntaista liikettä.
• Askelpituus on suurempi kuin ilman sauvoja. Samalla vauhti nousee.
• Sauvakävely on monipuolista kestävyysharjoittelua. Se lisää aerobista kuntoa ja vahvistaa erityisesti käsien ja hartioiden lihaksia. Kun kädet tulevat jalkojen kaveriksi kävelyyn, harjoituksen teho kasvaa merkittävästi. Vauhti ei välttämättä lisäänny, mutta käsien ja jalkojen yhteistyö tekee harjoituksesta kokonaisvaltaisen. Sauvakävely onkin tehokkaampaa kuin miltä se tuntuu. Se on myös turvallista, koska sauvat ovat tukena myös liukkaalla tai kuoppaisella alustalla.

Sauvakävelyn hyötyjä:

• Syke nousee. Sauvakävelyssä syke on keskimäärin 13 % korkeampi kuin normaalikävelyssä.
• Energiaa kuluu. Sauvakävely kuluttaa noin 400 kcal tunnissa, kun normaalikävelyssä kuluu 280 kcal tunnissa.
• Sauvat vähentävät polviin ja muihin niveliin kohdistuvaa kuormitusta.
• Rintarangan ja kaularangan liikkuvuus paranee. Niska-hartiaseudun lihaskivut vähenevät.
• Käsi- ja selkälihakset vahvistuvat

Parhaat lenkkimaastot löydät Karjalohjalta www.paivakumpu.fi, Kuopiosta www.rauhalahti.fi ja Saarijärveltä www.summassaari.fi

Lähde: www.sauvakavely.fi